Yksitoista turhaa asiaa minusta

Hahaa, minutkin tagattiin kerrankin tällaiseen haasteeseen! Ja vieläpä kahteen otteeseen! Kaikkea sitä sattuu. Aikeinani oli vastata sekä Pahan sotaherran että Woodin kysymyksiin, mutta kirjoitin taas näköjään sellaista jaarittelua, että mennään nyt ainakin aluksi vain näillä. Nyt saatte kuulla minusta kaikkea mikä ei varmasti ketään oikeasti kiinnosta.




Valmiina haasteeseen!

 Haasteen säännöt

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Jokaisen haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Valitse vielä 11 blogaaajaa jolla on alle 200 lukijaa ja haasta heidät leikkiin mukaan ja muista kertoa heille haasteesta. Vaihtoehtoisesti valitse 11 viimeksi paivittäneen blogia lukulistaltasi.



11 asiaa minusta

1. Olen aina tykännyt historiasta, mutta tällähetkellä olen rakastunut etenkin 1700- ja 1800-lukuihin. Historiainnostukseni on niin suuri, että kun valmistun nykyisestä koulustani vuoden päästä niin haluaisin hakea opiskelemaan historiaa yliopistoon. Vaikka varmaan ehdinkin vuodessa muuttaa mieltäni monesti...

2. Minulla on suosikkihenkilöitä historiasta, yksi heistä on Louis-Antoine de Saint-Just ja olen monesti miettinyt, että haluaisin cossata häntä joskus edes photoshoottia varten. (Paritan Maximilien Robespierreä ja Saint-Justia, köhköh.)

3. Olen roolipeli-riippuvainen. Sarjoja mitä olen ropettanut ovat mm. Hetalia, Le Chevalier D'eon, historialliset henkilöt/tapahtumat, Afterschool Charisma, Märchen, Gankutsuou, Black Rock Shooter, Ib ja Rise of the Guardians. Ropetan lähinnä Hakkiksen kanssa, en oikein tunne muita jotka olisivat kiinnostuneita samoista sarjoista tai ropettamisesta. Pisin ropeni on muuten jatkunut jo yli 3-vuotta, sekin Hakkiksen kanssa.

4. Olen kärsinyt masennuksesta jo vuosia, mutta lääkkeillä ja hyvällä terapialla ollaan menty jo pitkä matka eteenpäin synkimmistä ajoista. Vieläkin on vaikeampia kausia, mutta pystyn jo nauttimaan iloisista asioista, joista yksi tärkeimpiä on conit ja siellä tuttujen tapaaminen.

5. En photoshoppaa omiin kuviini mitään, korkeintaan korjaan valotusta. Se on vielä ihan ok, että poistetaan kuvasta jotain langanpätkiä tai tehdään muuta vastaavaa pientä korjausta, mutta inhoan liian shopattuja cosplaykuvia.

6. Tykkään kauhuelokuvista ja olen nähnyt niitä yhden jos toisenkin. Hakkiksen mielestä minun kanssa on tylsää katsoa kauhuelokuvia, koska olen aina jo nähnyt ne ja mahdollisesti niistä tehdyt aiemmat versiot tai jatko-osat.

7. Säästän tapahtumista muistoksi rannekkeita tai vastaavia mielummin juna- ja bussilippuja.

8. Minulla on vähän ystäviä, mutta määrä korvaa laadun. Parhaan ystäväni tapasin, kun hän oli 1-vuotias ja minä 3-vuotta. Siitä asti ollaan oltu ystäviä ja olenkin tosi kiitollinen, että olen löytänyt niin tärkeän ystävän itselleni!

9. Olen tosi neuroottinen ja stressaan enemmän kuin laki sallii, eikä cosplay harrastuksena ole aina hyvä yhdistelmä tämän kanssa. Huonoin muistoni tästä on kun viime Desuconiin lähtiessä oli puolet asioista vielä samana aamuna tekemättä. Piti pakata ja koitin viellä viime hetkellä ommella jotain kohtaa puvusta. Olin niin stressissä ja paniikkissa, että ompelua vaikeutti ettei käsissä ollut tuntoa ja pyörrytti niin että silmissä sumeni jatkuvasti. (Tästä selvittiin sillä, että Hakkis auttoi minua ompelemaan vielä läpi bussimatkan Lahteen.)

10. Minulla soi yleensä aina jotain youtubesta taustalla tein sitten mitä tahansa. Tällähetkellä taustalla soi Sound Horizonin Artemisia no Rakuen [Side: Elef].

11. Tykkään piirtää, mutten koskaan ole uskaltanut julkaista töitäni missään. Viime aikoina olen piirtänyt paljon hahmosuunnitelmia OC-roolipelihahmoistani.
　

Katsokaa nyt!!


11 kysymystä

1. Mieltä lämmittävin kommentti jonka olet puvustasi saanut?
Hmm, no ne kaksi kertaa on kyllä jääneet mieleen, kun minua on pyydetty hall cosplay -kisaan. Ei niinkään juuri se että olisin voinut mennä kisaan, vaan se että kokeneet ja taitavat cossaajat ovat bonganneet pukuni ja pitäneet sitä onnistuneena, vaikka molemmilla kerroilla oli niin, että olin itse ollut pettynyt siihen millainen puvusta lopulta tuli. Mutta sen jälkeen kun cossaajat joiden taitoja itse ihailen ovat tulleet kehumaan pukua niin loppu con on mennyt paljon paremmilla mielin ja itsevarmemmin tuntein pukuni suhteen. Tokihan kaikki kehut ilahduttavat ja varsinkin näin hermoilevana tyyppinä olen kiitollinen kaikille jotka ovat koskaan jotain mukavaa puvuistani kommentoineet.


2. Oletko koskaan katunut sitä, että aloitit cosplayn?
Enpä voi ihan noin sanoa. Cosplay on rakas harrastus kaiken piinansakin jälkeen. Toki sen eteen on vuodatettu verta, hikeä, kyyneliä ja paljon paljon rahaa, mutta kyllä olen myös monet parhaat hetkeni kokenut cosplayn parissa. Cosplay on toki monenssa suhteessa vaatinutkin paljon, eikä ainakaan ole auttanut esimerkiksi itsetunto-ongelmiin. En kuitenkaan syyttäisi tästä itse harrastusta vaan sitä miten siihen suhtaudutaan, toivoisin itsekin osaavani ottaa cosplayn huolettomammin.


3. "Massacossi" vai harvinaistakin harvinaisempi hahmo, kumman valitsisit mieluummin (olettaen että kyseessä olisi molemmissa tapauksissa yhtä rakas hahmo)?
Itse on tullut cossailtua molemmista yllämainituista genreistä ja molemmissa on ollut puolensa. Massacosseissa tulee pienelläkin vaivalla tunnistetuksi ja ihmiset kysyvät enemmän kuvia ja kommenttia tulee enemmän niin hyvässä kuin pahassakin. Nuorempana cossasin Hetaliasta hahmo toisensa perään ja se olikin ehkä cosplay-historiani huolettominta aikaa, puvun tekoon meni pari päivää ja coneista löytyi heti seuraa muista hetalisteista. Sitten  kun hetalistien dissaus yleistyi, säikähdin ja kielsin hetalia-cossit itseltäni. Coneissa olin kateellinen niille, jotka vielä uskaltivat pitää hauskaa hetalia cosseissa, sillä itse en uskaltanut vaan koin että olin ''joutunut'' cossaamaan jotain ei niin rakasta hahmoa. Nykyään en enää ajattele niin ja näin vähän vanhempana ei oikeastaan enää jaksisi edes innostaa coneissa sellainen ulkonahengeilu yms.. Itselläni on aina ollut tärkeintä se, että cossattava hahmo/sarja on rakas. Vaikka nyt on jo muitakin samanveroisia fandomeja niin pidän yhä hetaliasta ja olenkin löytänyt hyvän kiertotien cossata vielä tästä sarjasta. Olen viime aikoina tehnyt hetalia pukuja, jotka ovat jotain muuta kuin ne perus armeijaunivormut. Viimeisimpänä olen cossannut matador!Espanjaa ja 2p!Preussia. Tämän olen havainnut oikeinkin toimivaksi systeemiksi, saan yhä fanittaa suosikkihahmojani, mutta muut kuin hetalistit eivät välttämättä edes tajua mistä sarjasta cossaan, lisäksi on pienempi riski törmätä conissa toiseen täysin saman puvun tehneeseen cossaajaan.

Olen myös cossannut näitä tuntemattomiakin hahmoja, olen esimerkiksi cossannut jo kahdesti minulle kaikkein rakkaimmasta sarjasta, Le Chevalier D'eonista. Onhan se toisaalta tylsää, että näkee paljon vaivaa pukuun ja kukaan ei tunnistakkaan tai pyydä yhtään kuvaa tai kommentoi mitenkään. Mutta kun jokin sarja on niin rakas niin se jää sivuseikaksi, itseasiassa nytkin on uusia cosseja suunnitteilla kyseisestä sarjasta, sekä toisesta tuntemattomasta helmestä, animesta nimeltä Gankutsuou.

Ups, eksyin taas aiheen vierelle. No kuitenkin, yhteenvetona, kummassakaan,massacossissa tai harvinaisissa hahmoissa, ei ole mitään vikaa, enkä pitäisi kumpaakaan esteenä cossata lempihahmojani. Vastaan kuitenkin, että mielummin ehkä kääntyisin sen harvinaisen hahmon puoleen. Ihan vain koska yksi suurimpia pelkojani on, että conissa on muita jotka ovat tehneet täysin saman puvun. Silloin iskee aina alemmuuskompleksi ja oma puku alkaa tuntua turhalta, vaikka eihän se näin ole. Neuroottisuuteni takia kuitenkin ottaisin varman päälle tällaisessa hahmovalinnassa ja cossisin sitten keskenäni sitä hahmoa, josta muut eivät ole kuulleetkaan. (Anteeksi kun vastasin simppeliin kysymykseen näin pitkästi.)


4. Mikä on suurin haaveesi cosplayn saralla -- onko se kisan voitto, lempihahmon cossaaminen vai jokin muu?
Lempihahahmojani olen saanut jo cossailla ja aion cossailla tulevaisuudessakin ja kisan voitto toki kuulostaa hienolta, mutta sinne on vielä matkaa, että osaan tai edes jaksan alkaa sellaista pukua väsäämään, jolla voitto voisi tulla vastaan. Ei minulla nyt mitään varsinaisia tavoitteita ole, mutta jos jotain pitäisi tehän heittää niin yksi asia mitä olen toivonut niin olen aina tykännyt olla cosplay-ryhmissä mukana, vaikka omalla kohdalla se onkin harvinaista herkkua. Niinpä haaveeni voisi olla vaikkapa, että pääsisin mukaan johonkin ryhmään joka olisi joku suosikkisarjoistani ja sitten olisi kivaa osallistua ryhmäkisaan. Voitto ei ole siinä se juttu vaan olisi kivaa keksiä joku esitys ja tutustua paremmin tovericossareihin siinä matkan varrella.


5. Puvunteon inhottavin vaihe, jonka pariin joudut kuitenkin palaamaan tämän tästä?
Kaikkein inhottavinta on se kun leikkaat jotain kangasta, etkä ole tehnyt protoa, joten pelkäät että menee peruuttamattomasti pieleen ja joudut ostamaan uudet kankaat... Myös proppien tekeminen saa minut usein hulluuden partaalle, olen tosi huono siinä hommassa ja aina tuntuu, että olen ryhtynyt johonkin mihin ei olisi pitänyt.


6. Oletko cossannut omia hahmojasi? Jos olet, miksi näin ja miltä se tuntui? Jos et, miksi ei?
En ole vielä, mutta aion kyllä vielä cossata, se on ollut jo kauan suunnitelmissa. Ropettaminen on ihan päivittäinen harrastus ja olen jo ehtinyt kiintyä moneenkin OC-hahmoon. Suurin este on ollut se, etten halua cossata omia hahmojani missään vain animeen ja mangaan keskittyvissä tapahtumissa, kuten Desuconissa tai Animeconissa. Ensi Traconissa kuitenkin on tarkoitus vihdoin ja viimein toteuttaa tämä jo pitkään mielessä ollut suunnitelma. Suunnitelmissa olisi cossata siellä Jeanne Robespierreä, omaa hahmoani minun ja Hakkiksen historiaropesta, joka sijouttuu Ranskan vallankumouksen aikaan. Täytyy sanoa, että oman hahmon cossaaminen jännittää, mutta olen jo odottanut niin kauan sopivaa tilaisuutta, että kyllä ensisyksynä viimeistään olisi tämän cossin aika.

7. Onko sinulla lempitapahtumaa? Jos on, mikä se on ja miksi?
Hmm, no ei nyt varsinaisesti. Desuconit ovat jees, siellä on hyvät tilat ja usein kiinnostavimmat ohjelmat. Mutta Traconeista pidän sen takia, että syksy on hyvää aikaa coneille. Monet puvut on kesän helteissä liian kuumia, mutta Frostin pakkaset on sitten taas oma ongelmansa. Lisäksi on kivaa, että on vielä joku asia mitä odottaa, kun kesä on ohi ja kouluun palattu.


8. Onko jotain mikä kaihertaa mieltäsi Suomen cosplayskenessä?
Monikin asia harmittaa aina välillä tässä harrastuksessa, mutta keskityn nyt vain näihin Suomen ongelmiin, enkä yleisesti ulkonäköpaineisiin, yms.. Suomessa harmittaa se, että täällä on kuitenkin sen verran pienet piirit, että sana kiertää nopeasti sekä hyvässä että pahassa, ja ehkä senkin takia joutuu olemaan hiukan varpaillaan. Vaikka onhan tämä ongelma muuallakinn, ainahan noissa 4chaneissa ja muissa etsitään uusia dissattavia. Mutta täällä riittää, että sanakiertää ja voi helposti pelkkien kuulopuheiden kautta saada huonon maineen.

Toinen mikä harmittaa, että monille on jo kehkeytynyt ympärille piirit ja aina cossataan samojen tyyppien kanssa, eikä uskalleta tutustua uusiin ihmisiin. Tai siis, kyllä itsekin pidän siitä, että saan cossata kavereideni kanssa, enkä nyt tarkoita että siinä olisi mitään väärää. Mutta usein on niin, että kaverien kesken sovitaan joku ryhmä ja ollaan conissa vaan siinä porukassa, eikä koskaan saada edes tietää, että muitakin olisi voinut kiinnostaa ja ryhmästä jää turhaan puuttumaan hahmoja ja kiinnostuneita cossaajia jää turhaan ulkopuolelle. Olen itsekin sellainen, etten uskalla kysellä ketään mukaan cossisuunnitelmiini, vaikka haluaisinkin. Mutta itseä on monesti harmittanut, kun näkee joitain puolituttuja pitässä cossiryhmää jostain sarjasta josta itsekin pitää, eikä ole koko ryhmästä kuullut ennen conia, koska kaikki on sovittu vain joidenkin lähekkäin asuvien kaverusten kesken. Itse kun en lähiseuduilta edes tunne montaa cossaajaa niin ryhmiin mukaan pääseminen on vaikeaa ja tuollaisten tilaisuuksien meneminen sivusuun harmittaa entisestään. Mutta kai se vaan on se, ettei me suomalaiset osata olla ulospäinsuuntautuneita. Enhän minäkään osaa, siksi toivoisinkin, että muut olisivat rohkeita minunkin puolesta. Ehkä meidän pitäisi kaikkien vaan rohkaistua, ollaanhan me sentään lopulta vain iso porukka nörttejä hassuissa puvuissa, ei siinä voi enää paljoa menettää.


9. Listaa kolme lempipukuasi.
Ääh, vaikeaa! Ehkä onnistuneimpana pukunani pidän Tettereä (Sound Horizon, Märchen), jonka tein viime syksynä Traconiin. Puku oli ihan jees, mutta suurin ilonaihe oli onnistuneet propit, miekka ja huotra. Propit tuottaa aina pään vaivaa, joten olen yhä iloinen että kerrankin jäi muistoksi pari kuvaa, joissa propit on kunnossa! Sitten muita nyt en osaa järjestyksessä sanoa, mutta aikaisemmin jossain kohtaa mainittu matador!Espanja oli ensimmäinen vähän haasteellisempi pukuni ja se onnistui silloin odotettua paremmin. Siitä taitaa olla jo ainakin pari vuotta, en edes muista mihin sen alunperin tein, mutta siitä on jäänyt ihan hyvät mielikuvat, en sitten tiedä kultaako aika muistot. Kolmatta pukua en varmaan osaa sanoa. Voisin nyt vaikka heittää tähän Nagin (Kannagi), koska se oli yksinkertaisuudestaan huolimatta hauska puku. Puvun osat eivät yksinään näyttäneet oikein miltään, mutta ilahduin lopputuloksesta kun viimein coniaamuna sain koko puvun päälleni ja huomasin, että hahmonäköisyys onkin aika hyvä, vaikka olin hermoillut mm. pituuttani. Se oli myös niitä harvoja pukuja, jotka eivät olleet kurjia päällä. Vaikka jouduin bindaamaan, en onneksi kuitenkaan niin tiukasti kuin mieshahmoihin.

10. Mitä arvelet, pukeudutko hassuihin asuihin vielä päälle
kolmekymppisenäkin?
Voi olla, tässä elämäntilanteessa cosplay on yksi ykkösharrastuksista, joten ainakin nyt tuntuu vaikealta kuvitella, että tämä harrastus vielä reilussa kymmenessäkään vuodessa kokonaan unohtuisi.

11. Lempiperuukkisi ja miksi?
Ei minulla varmaan mitään erityista suosikkia ole, en ole koskaan ostanut peruukkua vain koska olen tykännyt siitä ja halunnut käyttää sitä vaikka kaupungilla käydessä. Kaikki peruukkini on cosseihin ostettuja. Olen tylsä ja sanon nyt vaikka lyhyen harmaan peruukkini lemppariksi (käytetty Black Lagoonin Hanselissa ja Hetalian 2p!Preussissa), koska se on mukavin käyttää ja se on kestänyt aikaa hyväkuntoisena. Lisäksi pitkät peruukit on aina takussa ja tiellä.
(P.S. Tykkään valkoisista/harmaista peruukeista ja valkohiuksiset hahmot iskee aina ensimmäisenä silmään joka sarjassa.)

Meinasin laittaa tähän kuvia niistä kolmesta cossista jotka mainitsin kysymyksessä nro 9, mutta muista puvuista on jo kuvia blogissani ja Espanja cossistani löysin vain yhden kuvan ja se oli liian derp julkaistavasti, joten tässä jotain tilalle.

11 kysymystä seuraaville

　
1. Mikä oli ensimmäinen cossisi ja millä mielin sitä muistelet?
2. Hieno puku vai rakas hahmo, kumman perusteella valitset cossisi?
3. Jos ei tarvitsisi miettiä taitoja, rahaa, omia fyysisiä ominaisuuksiasi tai muita maallisia ongelmia niin minkä cossin haluaisit toteuttaa?
4. Cossaatko muuten kuin coneissa (esim. photoshootit, miitit, vappu/halloween)?
5. Oletko käynyt coneissa ilman cossia? Jos olet niin millaista se oli cossissa conittamiseen verrattuna?
6. Mitkä ovat vahvuuksiasi cosplayn saralla? Ei saa olla vaatimaton, keksi ainakin kolme asiaa!
7. Mikä on ollut paras yksittäinen conisi ja miksi?
8. Tuleeko ennen conia aina kiire cossin kanssa?
9. Hävettääkö sinua kertoa ''normaaleille ihmisille'' cosplay-harrastuksestasi?
10. Mikä on cosplayn huonoin puoli harrastuksena?
11. Kerro mikä on lempicossisi tai jokin yksittäinen onnistunen puvun osa?

 
Tagattavat

Kaikki jotka päätyivät lukemaan tämän! En keksi ihan 11 ihmistä tagattaviksi, mutta laitan nyt pari, joiden vastaukset kiinnostaisivat minua. Tiedän osasta, että he ovat jo tähän haasteeseen vastanneet, mutta listaan heidät nyt kuitenkin jos tahtovat tai jaksavat vielä uusiin kysymyksiin vastailla. Ostasta en tiedä onko heillä muuta blogia kuin tumblrit, mutta laittelen nyt sellaisetkin henkilöt tänne.
Eli; Hakkis, Zetsu, Paha sotaherra, Aviala, Murkki, Haikara ja Gwendoly