Ilmeeni kun ensimmäisen kerran luin Katsudoconista |
En ollut odottanut conilta mitään, joten en edes voinut pettyä. Viikonloppu oli tosi hauska kavereiden ansiosta ja oli kiva ehtiä kerrankin ottamaan puvusta kunnolla kuvia. Mutta con-tunnelma puuttui täysin. Myyntipöydät oli kyllä yllättävän hyvät, mutta ohjelmaa oli vähän, joten emme edes ostaneet rannekkeita, jotka olivat vieläpä suht kalliit. Netissä olen kyllä huomannut conia kehuttaneenkin, mutta itse tunsin oloni lähinnä vaivaantuneeksi normaalien shoppailijoiden seassa. Myönnän, että asenteessanikin saattoi olla vikaa ja olin liian neuroottinen siitä mitä muut ajattelevät. Mukavimmat hetket kuitenkin olivatkin, kun käytiin vähän sivumalla ottamassa kuvia. Noh, viikonloppu oli kuitenkin hauska ja oli kiva nähdä ihmisiä ja tehdä jotain, vaikka ei jääntykään olo, että olisi käynyt conissa.
Vähän shoottailun tuloksia |
Aloitin cossin maanantaina ja sain sen torstaina valmiiksi. Puku tuli samaa vauhtia kuin Hetalia cossit joskus aikoja sitten, kun ompelin niitä univormutakkeja melkein sarjatyönä eri hahmojen cosseihin. Mutta takaisin aiheeseen. En ollut meinannut löytää oikeanlaista kangasta tai nauhaa mekkoon ja olin jo luovuttaa monesti ennen kuin edes aloitin. Lopulta päädyin kuitenkin ottamaan sisustuskangasta (ainoa kangas, joka oli oikean värinen). Kangas toimikin ihan hyvin, ei ollut liian jäykkää tai näkynyt läpi, ja nauhakin löytyi paikallisesta pikkuruisesta liikkeestä. Ompelemisen ja kaiken muun kanssa oli todella kiirettä, joten tulin sovittaneeksi valmista pukua vasta perjantai iltana päälleni. Olin ehtinyt jo olla ihan tyytyväinen pukuun sen roikkuessa hengarissa, mutta päällä se ei tahtonut istua. Peruukkikin oli vähän erillainen kuin kuvassa eBayssa, ajatuskaan siitä, että edes yrittäisin stailata sitä, tuskastutti kovasti. Ehdin jo sanoa, etten laita koko pukua huomenna ollenkaan. Menin nukkumaan ja jätin viimeiset napit ompelematta ja peruukin muokkaamatta.
Ilmeeni cossin kanssa useaankin kertaan. |
Aamulla kun muut puki cossejansa niin tuli itsellekin cossikuume ja lopulta laitoin kuin laitoinkin Joanin. Peruukki ei näyttänyt oikealta, nappeja ommeltiin bussissa ja huonosti istuva kaulus korjattiin parilla käsinpistolla. Puku näytti lopulta ihan ok:lta, mutta peruukki ei. Toisaalta kukaan conissa tuskin tunnisti hahmoani muutenkaan. Uusi yritys peruukin kanssa tiedossa jos laitan tämän puvun vielä joskus johonkin.
Kaiken tämän tuskastelun ja neljän päivän ompelun jälkeen minua tultiin kysymään Hall Coslay -kisaan. En olisi ikinä uskonut. Olin väsännyt nopeasti vaatimattoman puvun. Vaikka cossaajia oli vähän en nyt olisi uskonut, että niin vähän, että jopa minä kelpaan. Olin imarreltu, mutten kuitenkaan mennyt, kisa olisi ollut sunnuntaina jolloin en aikonut tulla enää paikalle ja lisäksi olisi pitänyt ostaa ranneke. Mutta täytyy sanoa, että ilahduin kovasti, että minua pyydettiin mukaan ja loppu päivän olikin parempi olo cossistani ja sitä kautta yleisesti rennompi fiilis. (Siis sen jälkeen, kun olin saada hermoromahduksen, kun en osannut päättää menenkö kisaan.)
Minun puku Hall Cosplay kisaan!? |
Siinä Katsudoconista ja vähän asian vierestä, seuraavaksi kiireistä näyttötyön tekoa luvassa, joten ei cossien väsäilyä hetkeen.